Cessna 172N Skyhawk II – OH-CKU:
OH-CKU (ex. N6567J, C-FJIK) ostettiin vuonna 1991 USA:sta, Oklahoma Citystä.Kotimainen ostaja lensi koneen Calgaryyn, jossa se purettiin ja tuotiin Suomeen kontissa. Ensin rautatietä pitkin Halifaxiin ja laivalla Göteborgin kautta Suomeen. Kone oli ostettaessa erinomaisessa kunnossa ja vähän lennetty. Edellinen omistaja oli lentänyt sillä erittäin vähän ja kone oli seisonut noin vuoden hallissa.
Operointihistoria:
- 030392 ATH-Managment (Ltd) Oy, Helsinki
- 280793 sama, operoija Helsingin
- Ilmailuteoria-HIT Oy, Helsinki
- 011194 Helsingin Ilmailukoulu-HIK Oy, Helsinki, oper. sama
- 060297 R.Joensuu, J.Matti-Tuuri, A.Kantokoski, A.Tienhaara, L.Heikkilä &Hartek Oy, Alajärvi
- 1998 sama, operoija Alajärven IK ry, Alajärvi
OH-CKU:n konehistoria (Mäkinen-Ritaranta “Finnish Civil Aircraft 1926-2000)
PIK-5B harjoituspurjekone (OH-PAY):
OH-PAY rakennettiin Jämillä ja viimeisteltiin Kauttuan Ilmailukerholla. Kone palveli kerhollaaktiivikäytössä 1960-luvun loppuun.
- Miehistö: 1 henk.
- Pituus: 6.4 m
- Siipien kärkiväli: 12.40 m
- Tyhjäpainot: 124 kg
- Kokonaispaino: 210 kg
Suorituskyky:
- Maksiminopeus: 150 km/h
- Liitoluku: 18:1
PIK-5 on alunperin Kaarlo J. Temmeksen vuonna 1946 diplomityönään suunnittelema harjoituspurjekone. Se suunniteltiin korvaamaan purjelentokerhoissa yleisesti käytössä olleet vanhat harjoituskoneet. Esikuvana käytettiin puolalaista Salamandra – harjoituskonetta, jonka huonoja ominaisuuksia pyrittiin korjaamaan. PIK5- prototyyppi lensi ensilentonsa vuonna 1948. Prototyypistä saatujen kokemusten perusteella kehitteli Ilkka Lounamaa konetta edelleen ja tyyppimerkinnäksi tuli vuonna 1949 PIK-5b. Näitä PIK-5b – koneita rakennettiin kaikkiaan 16 kappaletta. Jämillä vuonna 1951 b-mallin koneelle OH-PAA sattuneen onnettomuuden seurauksena tuli tarve parannella edelleen koneen ominaisuuksia. Niinpä koneesta suunniteltiin uusi kehitysversio PIK-5c. Suunnittelusta vastasi Keijo Tiusanen. Tähän uusimpaan versioon muotoiltiin runko ja peräsin kokonaan uudellaan ja tehtiin muitakin huomattavia muutoksia. Alkuperäisestä Temmeksen suunnitelmasta säilytettiin ainoastaan siiven aerodynaaminen muotoilu. Tätä c-sarjan mallia on rakennettu yhteensä 11 kappaletta.
Puurakenteinen PIK-5 on suunniteltu kokonaan kerhotyönä rakennettavaksi. Mallista tuli menestys ja 60-luvun alkupuolella se oli yleisin purjekonetyyppi maassamme.
Vuosikymmenen loppupuolella rupesi kuitenkin markkinoille tulemaan enenevässä määrin etupäässä saksalaisia tehdasvalmisteisia putkirunkoisia purjekoneita, jotka pikkuhiljaa syrjäyttivät puurunkoiset koneet. Ne olivat ominaisuuksiltaan hyviä ja hinnaltaan kohtuullisia, joten myös suomalaiset kerhot ryhtyivät niitä hankkimaan. Putkirunkoisten purjekoneiden kausi jatkui 70-luvun loppupuolelle, jolloin lujitemuovirunkoiset koneet syrjäyttivät ne.